Teksti IINA ÅMAN
Jennyfer Myllykoski on palvellut kesän aikana vuokraneuvottelijana Sevas Kotien asiakkaita. Keväällä 2026 hän viimeisteli opinnäytetyönsä, Sevaksen brändiä eli yrityskuvaa koskevan tutkimuksen, ja valmistui liiketalouden tradenomiksi (AMK).
Jennyfer Myllykoski kartoitti Sevasta koskevassa bränditutkimuksessaan muun muassa vastaajien mielikuvia Sevas Kodit Oy:stä kahdella avoimella kysymyksellä.
”Ensimmäisenä mieleen tulevissa asioissa korostuivat ennen kaikkea vuokra-asunnot, opiskelija-asuminen ja Seinäjoen kaupungin vuokra-asunnot. Monille vastaajille Sevas Kodit Oy näyttäytyi nimenomaan paikallisena vuokra-asuntojen tarjoajana, joka tarjoaa asuntoja erilaisille kohderyhmille eri puolilla kaupunkia. Tämä kertoo siitä, että yrityksen perusrooli ja toimiala tunnetaan hyvin.”
Erilaisia mielikuvia
Vastausten perusteella Sevas Kodit mielletään Seinäjoen kaupungissa toimivaksi, erilaisia kohderyhmiä palvelevaksi vuokra-asuntojen tarjoajaksi. Mielikuvissa korostuvat eri puolilla kaupunkia sijaitsevat tavalliset vuokra-asunnot ja opiskelijakodit.
”Myönteisissä mielikuvissa toistuivat erityisesti sanat kuten luotettava, turvallinen, helppo, paikallinen, kodikas, saavutettava ja opiskelijaystävällinen. Useat vastaajat liittivät yritykseen myös hyvän asiakaspalvelun, toimivan huollon, monipuolisen asuntotarjonnan ja pitkän aikavälin asumisen mahdollisuuden. Osa vastaajista kuvasi Sevas Kotien tarjoavan varman asumismuodon ja kodin, joka ei ole jatkuvasti myynnin tai muutoksen kohteena.”
Tutkimuksen vastaajat esittivät myös kehitystarpeita. Osa vastaajista koki, että asuntojen kunto tai laatu ei kaikilta osin vastaa vuokratasoa. Lisäksi jotkut toivat esiin kiinteistöjen yleiseen siisteyteen, viestintään sekä asumisympäristön sujuvuuteen liittyviä kehittämisen kohteita.
”Yritystä pidetään paikallisena, tunnettuna ja luotettavana toimijana, mutta toisaalta siihen liitetään myös kallis hintataso, vanhanaikaisuus ja paikoin heikko asiakaskokemus. Tämä kertoo siitä, että brändi on tunnettu, mutta siihen liittyvät kokemukset eivät ole täysin yhtenäisiä.”
Kokemuksia palvelun laadusta
”Osa tutkimuksen vastaajista kiitti nopeaa reagointia, toimivaa huoltoa, ystävällistä asiakaspalvelua ja sitä, että ongelmiin puututaan tarvittaessa nopeasti. Toisaalta osa vastaajista toi esiin päinvastaisia kokemuksia: hitautta, puutteellista tiedottamista ja sitä, ettei kaikkiin yhteydenottoihin tai ilmoituksiin reagoida riittävän tehokkaasti.”
Palvelutasoon neutraalisti suhtautuvia oli vastaajista 21 %. Jonkinasteisesta tyytymättömyydestä raportoi 7 % vastaajista, ja erittäin tyytymättömiä oli 3,7 %. Palvelutasoon tyytyväisiä on yhteensä 68,3 %. Vastaajista 31 % ilmoitti olevansa erittäin tyytyväisiä Sevaksen palveluun.
Mielenkiintoinen havainto oli, että tyytyväisyys Sevakseen painottui entisten asukkaiden keskuudessa: heistä yhteensä 73 % oli joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä Sevakselta saamaansa palveluun.
Suositteluhalukkuudessa perkaamista
Nykyisistä asukkaista 35 % suosittelisi asumista Sevaksella, 35 %, kun taas 31 % jää passiiviseksi ja 34 % suhtautuu kriittisesti suosittelemiseen. Näin ollen suositteluhalukkuus jää hieman negatiiviseksi (NPS-arvosana on -1.)
Entisistä asukkaista 33 % olisi valmis suosittelemaan Sevas-asumista, mutta tämän vastaajaryhmän passiivisuus jää niin suureksi (37 %), että NPS-luvuksi jää -3.
Ei-asukkaiden suositteluhalukkuus jää vähäisimmäksi (15 %) ja passiivisuus ymmärrettävästi suurimmaksi (43 %), joten NPS-arvosanakin tipahtaa -28 prosenttiin.
Selkeitä kehityssuuntia
”Avoimet vastaukset syvensivät määrällisiä tuloksia ja osoittivat, että yrityksen brändi ei muodostu pelkästään tunnettuudesta tai peruspalvelusta, vaan myös asumisen arjen kokemuksista. Vuokrataso, asuntojen kunto, viestintä, yhteisten tilojen siisteys ja häiriöihin puuttuminen vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisena Sevas Kodit Oy nähdään”, Jennyfer Myllykoski toteaa tutkimuksensa perusteella.
Suositteluhalukkuutta mitattaessa neutraaleiden vastaajien osuus oli suuri.
”Tämä voidaan nähdä merkittävänä kehityspotentiaalina, sillä suhteellisen pienillä parannuksilla palvelukokemukseen ja viestintään voidaan vaikuttaa siihen, muuttuuko neutraali suhtautuminen myönteiseksi ja suosittelua lisääväksi”.
”Sevas Kodit Oy:n kannattaisi kehittää erityisesti viestintää, digitaalista asiointia, vanhempien kohteiden kuntoa sekä vuokratasoon liittyvää mielikuvaa. Lisäksi olisi tärkeää vahvistaa kokemusta siitä, että asukkaiden palautetta kuunnellaan ja siihen reagoidaan. Mikäli näissä asioissa onnistutaan, yrityksellä on hyvät mahdollisuudet vahvistaa brändiään ja parantaa myös suositteluhalukkuutta tulevaisuudessa.”
Tutkimuksen taustalta
Jennyfer Myllykoski sai kyselytutkimukseensa tiedot pääasiassa asukkailta, mutta myös muiden sidosryhmien kautta löytyneiltä vastaajilta. Vastaajia oli 290, joista lähes 66 % oli nykyisiä asukkaita ja 10 % entisiä asukkaita. Vastaajista 24 prosentilla ei ollut omakohtaista kokemusta asumisesta Sevaksella.
Brändiä eli organisaation mielikuvia koskevaa tutkimusta on tehty runsaasti jo vuosikymmenien ajan niin meillä Suomessa kuin käytännössä kaikkialla maailmalla.
Jennyfer Myllykoski onkin löytänyt työnsä perustaksi monipuolisen teoreettisen viitekehyksen. Siinä todetaan yksiselitteisesti, että brändi ei ole ainoastaan sen visuaalinen ilme eikä se viesti tai tulokulma, jonka organisaatio haluaa itsestään muodostaa.
Kaikkien organisaation edustajien kannattaakin muistaa se, että jokainen asiakaspalvelutilanne ja myös jokainen kohtaaminen henkilökunnan edustajan kanssa on niin sanottu totuuden hetki. Jokainen niistä jättää jäljen ja tunnelman ja muovaa siten organisaation brändiä – ja myös suositteluhalukkuutta – aina johonkin suuntaan.
Ohessa opinnäytetyön teoriaosuudesta muutama poiminta, joista välittyy perustietoa organisaatioon liittyvistä mielikuvista:
”Ahto ym. (2016, s. 37) toteavat, että brändin rakentaminen on keskeinen osa yrityksen markkinointia ja liiketoiminnan kehittämistä. Brändi ei synny itsestään, vaan se muodostuu ajan myötä yrityksen toiminnan, viestinnän ja asiakkaiden kokemusten kautta. Tämän vuoksi brändin rakentaminen voidaan nähdä kokonaisvaltaisena prosessina, jossa yritys pyrkii vaikuttamaan siihen, millaisena asiakkaat kokevat yrityksen sekä sen tuotteet ja palvelut.”
”Ruokolainen (2020, s. 18) korostaa, että brändi syntyy aina asiakkaan mielessä, eikä yritys voi täysin määrätä sen lopullista muotoutumista. Yritys voi kuitenkin vaikuttaa brändin rakentumiseen esimerkiksi markkinoinnin, viestinnän ja asiakaskokemuksen kautta. Näin ollen kaikki yrityksen toiminnot vaikuttavat brändiin, sillä jokainen asiakaskohtaaminen voi
joko vahvistaa tai heikentää sitä.”
”Malmelin ja Hakala (2007, s. 138–142) toteavat, että brändiin liittyvät mielikuvat eivät ole pysyviä, vaan ne muuttuvat jatkuvasti uusien kokemusten ja tulkintojen myötä. Tämän vuoksi brändin johtamisen keskeinen haaste on ymmärtää muutosta ja ohjata sitä suunnitelmallisesti. He korostavat myös, että kuluttajat arvioivat brändejä yhä enemmän eettisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden, kuten vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden, perusteella. Nämä tekijät vaikuttavat osaltaan brändiuskollisuuteen, joka on keskeinen brändin menestyksen mittari ja kuvaa asiakkaiden todennäköisyyttä valita sama brändi uudelleen kilpailutilanteessa (SurveyMonkey, i.a.-b).”
”Brändin tutkiminen ei rajoitu pelkästään tunnettuuden ja mielikuvien tarkasteluun, vaan siihen kuuluu myös asiakaskokemuksen ja uskollisuuden mittaaminen (Trustmary, 2025). Yksi keskeinen mittari on Net Promoter Score (NPS), joka mittaa asiakkaiden halukkuutta suositella yritystä muille. Mittari perustuu arviointiin asteikolla 0–10, jonka perusteella asiakkaat jaetaan suosittelijoihin, passiivisiin ja arvostelijoihin. Näin yritys voi arvioida asiakaskokemusta ja tunnistaa kehityskohteita brändin vahvistamiseksi.”
Opinnäytetyö: Bränditutkimus Sevas Kodit Oy:lle
Myllykoski Jennyfer
Kevät 2026
Tutkinto-ohjelma: Tradenomi (AMK), Liiketalous
Tässä artikkelissa mainitut lähteet
Ahto, O., Kahri, A., Kahri, T., & Mäkinen, M. (2016). Bulkista brändiksi: Käsikirja kasvuun ja kannattavuuteen. Docendo.
Malmelin, N., & Hakala, J. (2007). Radikaali brändi. Talentum.
Ruokolainen, P. (2020). Brändikäsikirja: Näin teet yritysbrändistä vetovoimaisen!
Kauppakamari.
SurveyMonkey. (i.a.-b). 5 key metrics for measuring brand loyalty.
https://fi.surveymonkey.com/learn/market-research/5-key-metrics-measuring-brand-loyalty/
Trustmary. (2025). Mikä on NPS ja miten sitä mitataan? https://trustmary.com/fi/nps-net-promoter-score/mika-on-nps-ja-miten-sita-mitataan/
