Asumiskustannukset Suomessa ovat perinteisesti korkeat. Tiedetään että rakentaminen ja piha-alueiden perustaminen on kallista. Huoltaminen, kunnossapito ja korjaukset maksavat. Energia, vesi, kunnallistekniikka ja jätehuolto maksavat. Asuminen maksaa, asuupa ihminen omistusasunnossa tai vuokralla. Mutta mitä vastinetta asukas saa maksamalleen vuokralle Sevaksella?

Sevas Kodit Oy perii asukkailtaan ainoastaan todellisiin kustannuksiin perustuvaa vuokraa. Seinäjoen kaupungin omistama tytäryhtiö Sevas Kodit poikkeaa siis muista vuokramarkkinoiden toimijoista siten, että se ei tavoittele asuntojen vuokratuloilla voittoa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. Se myös ohjaa ja valvoo ARA-rahoitteisen asuntokannan käyttöä.
– ARA valvoo, että esimerkiksi Sevas Kodit noudattaa omakustannusperiaatetta. Tähän tarkoitukseen laadimme vuosittain jälkilaskelman. Jälkilaskelma on sisäisen tarkastuksen kaltainen rahavirtalaskelma. Tämä turvaa samalla asukkaiden etua, Sevas Kodit Oy:n talouspäällikkö Anita Pihlajaniemi toteaa.
Sevas Kotien liikevaihto vuonna 2020 oli 20,3 miljoonaa euroa. Kiinteistöjenkorjauksiin käytettiin 4,6 miljoonaa euroa.
– Vuoden 2020 tilinpäätöshetkeen perustuva jälkilaskelma osoitti, että 59,11 % vuokratuloista meni asuntojen ja kiinteistöjen hoitomenoihin. Loput 40,89 % käytettiin pääomamenojen eli lainan lyhennysten ja korkojen kattamiseen, Pihlajaniemi toteaa.

Sevas Kodit vuokran muodostuminen

Kallista vai edullista?

Sevaksen toimitusjohtaja Sami Siikala muistuttaa, että asumisen hintavertailussa on ratkaisevaa, millaisia tekijöitä vertailupohjana käytetään.
– Esimerkiksi Helsingissä asuntojen kysyntä on suurta, ja yksityisillä markkinoilla vuokrien hinnat ovat kivunneet korkealle. Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen hintataso on noin kolmanneksen vapaita markkinoita halvempi, Siikala toteaa.
– Seinäjoen paikalliset markkinat ovat toisenlaiset. Runsas vuokra-asuntojen tarjonta pitää vuokrahinnat kohtuullisina. Tällä hetkellä Sevaksen hinnat ovat noin 6 % vuokramarkkinoiden keskihintaa edullisempia.
Sijoitusasuntomarkkinoilla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus on noussut 15:stä 22 prosenttiin. Pitkään alhaalla pysytelleet korot ovat tehneet myös omistusasunnon hankkimisen houkuttelevaksi. Se ei ole kuitenkaan kaikille todellinen vaihtoehto.

Erilaiset kysymykset eri elämänvaiheissa

– Ihmisillä on niin monia erilaisia asumistarpeita ja elämäntilanteita, että on mahdotonta linjata, millainen asumismuoto olisi yksiselitteisesti paras mahdollinen. Viimeisten 10 vuoden aikana vuokra-asuminen on kuitenkin yleistynyt maassamme. Alle 40-vuotiaiden vuokra-asuminen on lisääntynyt rajusti, Sami Siikala kertoo.
Asuntojen hintojen nousu kaupungeissa ja nuorten tulotason hidas nouseminen vaikuttavat siihen, että omistusasunnon hankkiminen viivästyy ja vuokralla asutaan yhä pidempään. Nämä tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön ja Nuorisoasuntoliiton Nuorten asuminen 2020 -tutkimuksesta.
Tarvitaan myös kohtuuhintaista asuntotarjontaa perheiden tarpeisiin. Hieman suurempia kerrostalo- ja rivitalokoteja on hyvä olla tarjolla sekä kaupungin keskustan tuntumassa että rauhallisemmilla alueilla.
Ikääntyneille asukkaille kaupungin vuokrataloyhtiöllä on tarjota jo nykyisinkin joitakin sopivia asuinkohteita. Lisätarve on ilmeinen.
– Kohtuuhintaisen senioriasumisen mahdollistaminen on erityisen tärkeää, kun väestökehitys johtaa seniori- ja tuetun asumisen lisääntyvään tarpeeseen. Tuettu ja palveluasuminen jos mikä on yksityisellä puolella todella kallista. Läheskään kaikki eivät voi varautua yksityisten palvelukotien asumiskustannuksiin, Siikala huomauttaa.

Mitä vuokran vastineeksi saa?

Elämä omistusasunnossa tai yksityisen sijoittajan vuokraamassa asunnossa on käytännössä hyvin samanlaista kuin Sevas-kodissakin.
Sevas-kodin asukkailla on kuitenkin erityisiä etuja. Asukas voi asua aina omaan elämänvaiheeseensa parhaiten sopivassa kodissa ja pitää silti saman vuokranantajan vaikka koko ikänsä. Asukkaan ei tarvitse murehtia sitä, että vuokranantaja irtisanoisi vuokrasuhteen, kunhan asukas huolehtii omat velvoitteensa. Sevas merkitsee asukkaille myös ainutlaatuista turvaverkkoa. Ongelmien tullen Sevaksen asiakaspalvelijat voivat auttaa asumiseen liittyvien ratkaisujen löytämisessä.
– Sevas-kodissa vuokran hintaan sisältyvät esimerkiksi nettiyhteys, sauna, pesula, kiinteistöhuoltotyöt sekä yhteisten tilojen siivous. Huoltoyhtiö hoitaa lisäksi asunnossa tarvittavat korjaukset ja pienet remontit eikä peri niistä asukkaalta korvauksia, Sami Siikala luettelee.
Asukasdemokratia on yksi vuokrataloyhtiöiden tarjoamista mahdollisuuksista vaikuttaa omaan asuintalon asioihin ja asumisviihtyvyyteen. Jokaiseen Sevaksen asumiskohteeseen voi perustaa asukastoimikunnan. Sen kautta asukkaat pystyvät välittämään keskitetysti omia toiveitaan ja kehittämisideoitaan Sevakselle. Aktiiviset asukastoimikunnat ovat saaneet aikaan uudistuksia ja järjestäneet asukkaille yhteistä mielekästä toimintaa ja ajanvietettä.
Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarve ei ole häviämässä minnekään. Myös asenteet ovat alkaneet muuttua, ja yhä enemmän suositaan vuokraamista omistamisen sijaan. Seinäjoellakin on mahdollisuus vuokrata esimerkiksi taidetta, tanttuja ja kaupunkipyöriä.
Vuokraaminen ja yhteisöllisyys tuovat uusia, toivottuja muotoja kaikkeen elämiseen. Sevas Kotien asukkaat muodostavat kaupungin suurimman vuokra-asukkaiden yhteisön, jolle kehitetään myös uusia, yhteisesti hyödynnettäviä asukasetuja.

Teksti: Iina Åman
Kuvat: Timo Aalto
Graafi: Tanja Mäki-Jussila